Ennen sitä
uneen
vaipumista
Sitten vasta
kun olen
toipunut
unettomuuden
luovista
ongelmista
Mutt pehmeimmin
voi puhua
kovista
asioista
puoli nukuksissa
Nythän minulla
ei enään....
Ei lainkaan ole
ole unihuolia
Kirjoitan
kovasta ja
pehmeistä
Niin pitkään
kun nuo kaksi
sinistä silmääni
Pysyvät auki
hämmästyksestä
pyöreinä
Kirjoitan
puoli nukuksissa
Kirjoitan vielä
pehmeitä
Kyllähän sitä
vanhan miehen
mieli
Kehon kieli
Puhun kuin
nuorekas mies
voimistani
Ja mitä vielä
Menneestä
salassa tapaamiani
Haikeana muistelen
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.