Mieleeni
miten sinne
arjen
harmauteen
Orastava
vireän innon
vihreä pälvi
Päiväkahvin ja
iltateen välillä
syntyikään

Virittyneessä
mielessäni
Hämmästelin
itsekin
Mitä kaikkea
löysinkään
siitä tilasta

Vaivaiskoivuja
metsähiiren
korvilla
Tallasivat asiat
päässäni
Polkivat umpeen
kasvanutta
kuin savivelliä

Miten tuosta
äskettäin
niin kovasta
karusta maasta
Taas leskenlehtiä
vuokon silmuja
Täydessä kukassa
kymmen määrin
sinisiä krookuksia
Keltaisia esikoita
auringon puolella
muutamia

Kuinkas tänne
arkeni harmauteen
Muutama oman
ajatuksen pälvi
Minähän vain
ja ainoastaan
Enhän minä
mitään muuta

kuin.....
Hetken sain olla
nuoren naisen
kaiken huomion
kohteena
Pedikyristillä
kuin vierihoidossa