Tuosta tuo ei
enään kehtaa
meteliä nostaa
Sen hän sai mitä
kerjäten
pyytämällä pyysi
Nyt vaan kiittää
vanhaa
moitteitaan
syytämällä
Moitti minua ikävasti
inhojen ilkeyksien
kirjoittajaksi

Lausuin julki
Ilkesin kun
kauniisti pyysi
Tekeytyi niin
tuttavalliseksi
Hymyilivät kaikki
Monet sillätavoin
monimielisesti
Avautunut heti
Oli vanhan kieron
pirullisen
miehen teksti

Olihan se minua
sillä tavalla
sivuraiteella
seisottanut
En silti niitä
tilaisuuksia
kiertänyt
Tilannut ei aikoihin
minulta mitään
mokoma akka
edes palveluksia
Suosi heitä jotka
runoinaan
liirumlaarumeita

Tuosta se ei
enään huomisella
kehtaa
meteliä nostaa
Oikeassa olin
Vuosi on mennyt
etten siinä seurassa
tilattua runoa
lausunut sanan sanaa
Saanpas nähdä
kauankos kestää
Kunhan unohdettua
saa synnynnäisen
ilkeyteni