Nuoruudessani
muinoin
Tunsin itseni
tärkeän asian
osaajaksi
Mieleltäni olin
kasvanut
tehtävieni
vaihtumisen myötä
virkeäksi
En näytille tuonut
asemaani merkillä
pikkutakkini hihassa
en kauluksessa
Mutt ainoa olin
sen talon autioilla
pitkillä käytävillä
Minä olin se
paidannapit auki
kravatiton mies

Poikkesin niin
pirusti noista
vanhoista pieruista
harmaa pukuisista
mauttomista
tupakalle ja halvalle
partavedelle

tuoksahtelevista
Kyselivät uteliaat
minulta
Mitä mistäkin
olin mieltä

Toisille vastailin
toisille en
Riippui se monasti
asetetun kysymyksen
mielenlaadusta
Tasaakos
se edessäni maata
kuopaako kaivais
Vastasin vain heille
puolestani
ideoitani kokeileville

Olisihan heitä ollut
matkaani liittynyt
muutokseen
pyrkiviä
Tarpeet huomanneita
Kasvaneet paikoillaan
Maanneet turhina
kuin nykyrahat
korottomilla
pankkitileillä

Siellä he olivat
pitkillä käytävillä
kehitykselle
maanneet
poikkiteloin
Kun minä sitten
maailmalta
kutsuttuna
Uusin kokemuksin
Toisin opein
Kyselemättä
tein pelottomasti
Ahkera peloton
liikkeellä omin
älyvaroin