Vain yhdeksänkymmentä
kahdeksan on
minulla jäljellä
Käyttämätöntä
ruudullista
puhdasta arkkia
Synnitöntä jumalista

Puhtaita niin
Molemmin puolin
olivat vasta
heränneitä
synnittömät
Ei vielä ollut
tarttunut noki
ei tupakan haju
sormistani

Yhdeksänkymmentä
kahdeksan
Minulla on käsissäni
neitseellistä
virallista arkkia
Olin toki jo ehtinyt
likaisesti
pohtimaan jospa
parempi olis
yhdeksänkymmentä
kuusi,,,,
Helpommin nopeammin
ymmärrettävä luku
Silti minä enemmän
pidän näistä
neitseellisistä arkissa

No eihän se kait
pelkästään
minua tarkoittanut
Sanoessaan että
lisääntykää ja
täyttäkää.....
kummallisilla runoilla maa

Mutt minkäs minä
mahdan sille
Ett tämä toimi
minusta niin
miellyttävältä
No eihän kaikki
minusta tykkää
Mutt he kutka
Se tuntuu mielestäni
hivelevältä
Lukemansa ymmärtävät
Minusta tykkäävät
kuin hullut pullasta