Kukaan ei minua
kuskikseen enään
anellut
Kukaan ei minua
Kenellekään en
seuraksi kelvannut
Mutt niinhän se
aina ollut ettei
Mitään vanhaa
käytössä rypistynyttä
kasaan painunutta
käpertynyttä
Vanha varaton mies
en kelvannut edes
Juhannus rovioon
sytykkeeksi
Olihan mulla ennen
Tuonne sen jonnekin
Tuolta sen olen
löytänyt ennenkin
Kipaisin nurkan .....
taakse kiireesti
Juuttui taas tuo
Herra paratkoon
vetoketju.......
Kostui sepalus ja
housun lahje
Korkkasin lohdukseni
Kossu pullon
Hoiperrellen
saunan laiturille
menin....
Molskahdin järveen
Miten minä olin
sillälailla varomaton
Kiroten kipusin ylös
Märkiä vaatteitani
emäntä manaten
Annoin kiukustumatta
poikieni naureskella
Mutt ajatelkaa
miten fiksusti vältin
suuren.....
Lopun elämäni
mittaisen juhannushäpeän
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.