Olihan hän kaunis
kuin kakku
Miten mulle taas
tällainen sattui
päältä nätti
tuttavuua
Mutt minähän en
enään ollut perso
sellaisen perään
Kuorensa olivat
hoidetut
maalatut ja
taiten ehostetut
Hiuksissaan
muotiväri
Punaiset kutrit
harmailla juurilla
Sieltä ne pilkisti
salakavalasti
pehkonsa keskeltä
Olihan hän
Tuoksui niin........
jumalaisen hyvältä
Arvuuttelin
mielessäni
Mikä olikaan
viettelyksen
suuri salaisuus
Voi minua
lattialla vietyä
Kolmas nopea
Hiki päin me
hölkkäsimme
molemmat
Minähän vielä
liki kasteenraikas
Hän hikeä valuen
paakku poskin
Mielessäni pohdin
Miksi tässä näin
saattoi käydä
Tarkemmin kun
katsoin jäähyllä
virvokkeita
nauttiessamme
Miten tämäkin kakku
likilaskuinen
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.