En koskaan kiellä
ettenkös sinua olis
joskus sillä silmällä
En kiellä sitä....
etenkö olis opastanut
sinua......
parempi plkkaisiin
tehtäviin
En kiellä sitäkään
ettenkös olis
sinulta turhaan
yrittänyt

En kiellä  sitäkään
Ettenkö olis sinua
kaikin keinoin
halunnut avittaa
Yrittänyt auttaa
sinua ymmärtämään
Minä olen vain

herkkä ja hellä
satakiloinen
Miten se tyly torjuntas

satuttikaan

En sitä kiellä
Ettetkös huonoa
käytöstäs ....
paljon myöhemmin
pyydellyt anteeks
Mutt ajatteles....
mitä kaikkea he
mistä olisivat
keskenään voineet
keskustella
Minähän niin harmaa
ja charmikas
Tuo naisensa ryppyinen
arkinen ja kulahtanut

Enhän minä sitä
Ettenkö vieläkin
kiertäis heitä
Aivan toisin olisi
minun pitänyt hoitaa
asiani

Ettei sinun tarvitsis
selitellä kulkujasi

iltaöisin minun
kanssani

Olisitpas jo silloin
Aikoja sitten ollut
toiveitani kohtaan
myötäsukainen
Silloin kun minun
ohimoitani ei....
peittänyt vankka harmaa
En minä pelkää sitä
Ettetkö vieläkin
vois kieltäytyä

Olisitpa jo silloin
Kun rypyistäsi
hienotunteisesti
vaikenin,,,
En havainnut enään
niitä silmäläseitta
Minäkin olin vain
hopeaa ohimoillani

Niin paljon turhaa
tohinaa.....