Ikävintä mitä
mieleeni saan

nuoruuteni
pääsiäisen ajoista

Maalla kun ja jos
enään pula-ajan
jälkeen sukuloitiin
Hyvä että edes
ulos pihalle
Mutta vain niihin
hiljaisiin leikkeihin
mustan syvän
murehtimisen keskelle

Ikävintä mitä
muinaisista

Pääsiäisistäni
saan mieleeni

Pitkien perjantaiden
mitään tekemättömyys
Puhumisestakin
pyhästi paastottiin
Naurun remakka
tai iloinen ilme
Suora tie oli
edessäs Helvettiin

Ikävintä mitä
Mitään ei voinut
Mitään ei saanut
Hiljaa piti olla
Kyllähän me sitten
tytöt ja pojat
Nukkeleikkejä
ullakon hämärässä
hiljaisuudessa
leikittiin
Ikävintä koko
siinä asiassa oli
Pitkäperjantai
on vain kerran

vuodessa