Valon päivänä
auringon nousua
odottelin
metsän takaa
Siristelen
valonarkoja
silmiäni
Aristelleet eivät
valolle herkät
Tyyten loisti
poissa olollaan
Allakastani
havaita sain
kuitenkin että
Tänään viettää
välkyt nimipäivää
Arkisen harmaa
valoton oli
Valon päivä
Piru vieköön ja
vielä maanantai
Pääni oli
mieleni tyyni
Krapulasta
ei tietoakaan
Pilvikerros
sehän tuon
tiiviisti peitti
taivaankannen
Vihmoi jotain
valkeaa märkää
Valon syöppö
sitähän se
taivaankannen
harmaa peitto
Luojan kiitos
Minulle tämä oli
rauhoittavaa
mukavaa
Valon päivän
arkinen harmaus
Päivän paiste
kirkas valo valo
suorituspaineita
tekemisen
tarpeita
oloa sekavaa
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.