Kun en kokaan

saanut ryöstäni

omaa rauhaa

Työt tulivat

kotiini salkussa

Asioita hoitelin

öitä myöten

seitsen kiloisella

tietokoneella

 

Kun en koskaan

Aina oli jollakin

jotain

Mielessää painavaa

tärkeää

kysyrtävää

Pomolleni sanoin

Trvitsen parempia

etuuksia

työni on rasittavaa

 

Hoitihan se

Osas pomo hommansa

Kevyemmän sain

puhelimen

Nopeammar yhteydet

ja tietokoneen

Nythän minä

asiani puhuin

Vastaan otin komentonsa

kolmikiloiseen

 

Sitten kun

loppuunpoltetun

sairaseläkkeelle

aikanaan

Läksiäislahjaksi

sain puolikiloisen

Olinhan minä vapaa

painavista

puheluista tyyten

riippumaton

 

Nythän sitä en

Ei se koskaan soi

Elämä on tylsää

Kukaan ei

Enintään joku

vanha tuttu

vointiani kysy

Tällä tavoin kun ei

kenellekään soita

Yksityisyys

pysyy pysyy pysyy