Nuoruudessani
kapinoimista
en katsonut
asialliseksi
Huokaisin
asetuin paikoilleni
ennen aikojani
Viisastumista

Eihän sitä silloin
omissa oloissaan
nuoriso kotosalla
saanut olla
Pankon päällä
pötkötellä
Aina oli jotakin
käskettyä
tekemättömänä
Ainakin se käsky
Siivoa jälkes

Mielessä jos
Kun jotain
uutta ja kivaa
Kylille lähteä piti
Seis ja heti
Klapivajan
takana on paikkas
Välinees ne on
saha kirves ja hakotukki

Viimeisen kesä
Sen muistan
kuumana ja
kuivakkana
Neljättä viikkoa
turvesuolla
Siellä ne kait
vieläkin mättäällä
saha kirves ja
puuvartinen kuokka
Omin luvin otin
lähtiessäni eväät
Palviläski siivut ja
ruisleivän viipaleet
Siinä ne kotoa saadut
Pitkälle riittäneet on
omin luvin otetut
Paras perintöni
usko kovaan työhön