Joille kuille
olen velkaa
Mutt en noille
ahnaille
Sanovat minulta
saataviaan
velkovansa
Olin kuulin
luvannut
Kun oli kysynyt
Lyhyestä runosta
taksani on
hyvä drinkki

Alkuun minä
nopeasti
kuten yleensä
Suihkas kynä
Oli runossa
rytmiä ja asiaa
Janoisena
siitä tiedän
Se on tiloistani
luovin

Ensin estottomasti
runo ja paukku
Sitten ne vaikutti
juomani
Löysäksi muutuin
jäntevyys
katosi
Laskutkin sekosi

Nyt kait kirjoittelen
naapurin
toimittamaan
kulttuuri lehteen
Kuittaan sitä
senkertaista
viina velkaa
Hänen nimellään
vain näitä rujoja
Maksakoon nyt'
mitään
kirjoittamisesta
ymmärtämätön
Ylenkatsottuna
oman osansa
tolkuttomista näistä