Kuunneltuani
Eiväthän he
minua parempia
Vain innokkaita
ajattelemattomia
Odottelivat sitä
Mille minä
en anna arvoa
Inspiraatiota

Minä vain istuin
perseelläni
ja kirjoitin
Lausuessani
valmista
Kiinnitän
erityistä huomiota
perspiraatioon

On se hienoa
runoa istuen
hieroa
Puutuu kannikat
Liikkumaton
istumatyöstään
saa vain aran
takamuksen
ja ilmavaivoja

Eiväthän nuo
kuulijat sitä
onnekseni huomaa
Varmuuteni on
kokemuksen
tuomaa
Silmät pyöreinä
killittävät
Miten taitavasti
käytän
perspiraatiota
runojeni lausujana