Olit kuulemma
se kova pala
Oli sulla
itsetunto
Olit elit
Sanoivat
kuin tervaskanto

Eihän sinuun
tarttuakseen
mikään
Mitä nyt se
latvalaho vähän
Periks myöskin
sen oon kuullut
vähän antoi
löystyi juuret

Siihenhän sä
pystyyn kuivut
Kelotut
saat pahkat
kylkeen...
Ajan myötä
patinasta värin
Saimaan hylkeen

Olet sinä paikallasi
sitkas kova ...
Antanut et tilaas
kasvupaikaks
nuoremmille
Olet sinä kova
sulla itsetunto
Siinä sinä sijallasi
harmaa kelo
Jälkikasvus
elämänsä mailmalta
Ei ne enää tilallesi tule!