En voi sitä kieltää

Ettenkö olis yrittänyt
En voi sitä kieltää
ettenkö olis
Vaikka näyttelinkin
vastentahtoista
Tulit parvekkeelles
vinkkasit
Heitit avaimesi
Et varmaan osannut
arvata
Kuinka nopeasti minä
hissittömän talon
kuusi kerrosta

En voi kieltää
ettenkö olis
voimieni ääri
rajoilla
Ehkä vähän yli
Sanoit vain käyväsi
Lepäilin vuoteellasi
Kuulin vielä sen
juoksevan veden
herkän äänen

Aamusella sanoit
lähteväsi töihin
Pidä itsestäs huoli
Älä enään vilkuttele
illan pimetessä
tänne kuudennen
kerroksen suuntaan
Mitä iloa on
siveälle neidolle
sulhosta
Joka ei nukahtamatta
jaksa sitä pientä
tärkeää
hienon hienoa
hielle tuoksahtamatonta
hetkien hetkeä