Emmehän me
vuosiin olleet
toisillemme
sanaakaan
Vain kadun
puolta vaihtoi
vastaan tullen
toinen meistä
Silloin harvoin
kun samaan aikaan
kaupungille
satuttiin

Vuosikaudet
oltiinhan me
parhaat kaverit
Se sanottakoon
Tosin sillä oli
se käsitys
Minulla että
olis aina ollut
ketunhäntä
kainalossa
Pakkohan minun
Oli hän sen verran
suurikokoinen
rohjake

Vuosikaudet me
Sitten se mokoma
jossakin
pikku asiassa
veti välistä
Pelas sikaa
Alkoi selkäni
takana minusta
paskaa lätistä
Mutt minä kun
olin pienempi
Lyhyemmät
hermoradat
reaktio ajat
Äkämystymisen
ala rajat

Kerran sitten kun
oli sopivan
liukasta
Lumi jää ja vesi
Helvetin...
niljakasta
Takaa päin otin
muutaman
juoksuaskeleen
Ajoin nilkoille
Niinhän sekin
teki....
pelikentillä
Osuin kaatui
siihen oikoisena
seljälleen
Kuului vaan
ontosti poks
Nyt se mokoma
on entistäkin
hiljaisempi