Viti valkoiseks
valheen
omaiseks

Sellaiseksi muuttui
silmissäni
yks kaks musta maa
Vielä kerran
siveästi kuin
monasti käytetty
morsio valkeaan
huntuun pukeutui
Peittyi musta maa
Mitään minua
menneestä
muistuttavaa
Ei jäänyt näkösälle

Tekemättömät
tuohon ne
peittyivät mustat
valkean alle
Vain jokunen vankan
talvikengän jälki
Vakaammin tuo
Kuin nuo viereiset
pieni kantaiset
sileä pohjaiset
Kevyet korkokengät
vierastyöläisen
siroissa jaloissa

Vitivalkoisessa
miten tuo
Millä konstilla
etelän ihminen
pohjoisen sohjossa
lumessa selvisikään
Käännyin nurkalta
Arvellen miten
Ei ollut selvinnyt
vierasmaalainen
Olikohan siirtynyt
ulkotöihin
Tuossa varmaan
hetken maannut
selällään
jalat levällään