Enhän millään
olis tätä
itsestäni uskonut
Tuoksunsa
perästä että
juoksulle
kauas yllyin
Naaras että
vois niin vaikeasti
saatavaksi muuttua
Minähän nuorempana
heistä innokkaimpia
sain hätistellä
ympäriltä
Millään en uskonut
olis itsestäni
Ryhtyisin että
surkeasti vikisten
häntääni heilutellen
Sisälle olin kuin
pihakoira
Koppinsa katolla
vilusta väristen
ulisten
paukku pakkasesta
sisään pyrkimässä
Ainahan minulla
oli ollut pitkä
juoksulanka
Halutessani tuosta
pääsin irti löyhästä
kaulapannasta
Olin villisti
vallaton ja vapaa
Mallioppilas
biologian
oppitunneilla
Eihän rankkuri
minua vanginnut
Koskaan en jäänyt
juoksuistani nalkkiin
Palailen taas
koppini katolle
suruvirttä veisaan
Revitty olen reppana
Takkuinen on
likainen turkkini
Jättänyt on jotain
Kivikovaa ja
jäätynyttä mulle
kaluttavaksi
Ulkonakos ne minua
ja tässä säässä
Karkailenko
Entäs sitten
Viihdyn vapaudessa
Maailmaakin näen
Juostessani
enemmälti
Nyt on taas se
tärkeä hetki
Kunnostaa pestä ja
parsia pitää
Ravita pitää
Herätellä emännässä
hoivavietti
Tälla tavoin sitä
kulkukoiran pitää
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.