Olin aina uskonut
itseeni
Olin aina uskonut
sanottuun sanaan
Olin aina
miehen mieleisen
naisen
lupaukseen
Kunnes löysin
rahattomana
riisuttuna
kadulta itseni

Olin aina uskonut
Ettei niin voi
käydä mulle
Se on heille
humaltuvat
holtittomasti
Kännipäissään
käännetyt
Itse ansainneet
tohelot
kokemuksensa

Pyysi seurakseen
selvä päistä
Enhän minä voinut
vastustaa moista
Olin toki kuullut
Irinasta
Mutt eihän se
selväpäistä

Tiukka halaus
Se oli viimeinen
selkeä muisto
hymy huulisesta
Luojalle kiitos
että löysivät
kävelemästä minut
Olin kuulin ma
Harhaillut
Kolmatta linjaa
paljain jaloin
varastetuissa haalareissa