Tuosta en enään
En uneksi
En näe....
sellaista unta
Minunhan pitää
verenpaineen
vuoksi sellaista
varoa

Ettei sitten
kun ja jos
Suu ammollani
kun haukon
happea
Rintaani omin
käsin silmät
kauhusta pyöreinä
haron
Etsin taskustani
nitro nappia

Minä sitä
tarvitsen pappia
sanoin laiskalle
rengille
Hakaisemassa
se käy
kirkonkylästä
Lähdepäs poika
kuskaamaan sitä
musta kaapuista
Kiemurteli ensin
hetken
Väitti että sen
kappalaisen vuoro
olis ensin ollut

Tunsi minut niin
pitkältä ajalta
Ajatteli että
viimeistä ehtoollista
Ensin kiukustui
liki vimmatusti
Mutt laillisen
vaimon mulle
verevästä sisäköstä
Tämä tietää siellä
Tapain muutosta
kirkonkylän
ompeluseuran
keskustelukulttuurissa

Kenestäköhän ne
ompeluseuran
ämmät
Ketähän ne nyt
pitkin
nenänvarttaan
Kun sinä kunnoton*
pukki teet
jalkavaimostas
kunniallisen naisen