Karkeaa
soraa
Rapisevaa
hiekkaa
upottavaa
hiesua
savikon
sineä…
Ne olivat
miehessä
kerroksina
Aina hän
vähän
tahraisena
soraisesti
käyttäytyi
Aina hänen
asiat kuin
tukahtui
Lopulta
saveen siniseen
ne tallautui
Karkeaan
miehen
mieleen
Miten paljon
kun työnsä
hiesuun
hiekkaan
soraan
moreeniin
Mutt lopuksi se
siniseen saveen
Siihen se
elämä tarrautui…
torstai, 20. syyskuu 2007
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.