Tullakseni
kuulluksi
Minä en
ääntäni korota
En itseni vaan
asiani vuoksi
Ellen asiaani
normaali
äänellä puhumalla
Asiassani on
jotain vikaa
Uskoin itsekin
siihen
Vei minua tuo
helvetin tollo
vastahankainen

Tullakseni
kuulluksi
Tulin siitä
kuuluksi
Minä en kaiken
horinan
keskellä
Naama punaisena
nyrkit pystyssä
Eihän siinä muuta
kuin äänet nousee
Asiat eivät edisty
iskulauseilla

Tullakseni
huomatuksi
Tullakseni
kuulluksi
Minuthan jo
silloin
siitä tunnettiin
Sitten vasta
aukaisen suuni
kysyttäessä
Taisinpa olla ainoa
siinä joukossa
Minä en koskaan
syönyt sanaani
Tosin monasti
suuri kyynel
silmäkulmassani
Nielaisin sen
erinomaisen
ajatukseni