Ennen sitä runous
ei mieleenikään
Ennen sitä etten
kaikesta itse
omin avuin
Sen jälkeen en
mistään auttamatta
Ennen sitä
sanoivat kaverit
omapäinen
itsellinen olet
Omin avuin
meistä poiketen
toisin tavoin
Toverimme et
Selittelemättä tukit
toistenkin suut
Sitten ne vaivat
Ensin fyysiset
sitten psyykiset
Kehon sairauden
vielä ymmärsivät
Mutt henkisesti
loppuun palanut
Ympärilleen saa
kiilu silmät shakaalit
Karrelle paloin
kun en kaikkea
sitä mitä ennen
Häijyin vahvin ja peloittavin
Kun heikentyivät
hengen voimani
Pelastivat minut
ulkopuoliset hoitoon
siitä loukosta
Nyt kun joskus
tapailen vielä
jäljelle jääneitä
työtovereita entisiä
Sanovat terveeltä näytät
Kerron heille että
menettänyt olen
kunniani ja himoni
Minä vain näitä
Tarkoin harkittuja
höpsähtäneen runoja
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.