Täpötäydestä
typötyhjäksi
Niin sille kävi
runokoneelleni
jota luulin
säkeiden sammoksi

Täpötäydestä
typötyhjäksi
Niin sille kuin
kotiviinini
käyttöastialle
Sulkeutui miten
vesilukko

Täpötäydestä
typötyhjäksi
Sellaiseksiko
olemisen ymmärsin
Ei tarkoitusta
elämän iloja
Ei hauskaa seuraa

Täpötäydestä
typötyhjäksi
kokemusten vakka
Miten ne niin
Olen jättänyt
ajatukseni
ruotimatta

Tunsin mielessäni
Tajusin ajatusteni
keveyden
Typötyhjässä se oli
tila koliseva
Täpötäydestä miten
siitäkös syntyis sitä
solisevaa runoa