Kevät väsymyksen
sen heitin
mielestäni pois
Kesän lämmön
unohdin turhan
rasituksen
Sehän aina
viilenee välistä
Kesän keskilämpötila
se on laskennallinen
Staattinen arvo
miten vähän se
vaihtelee

Syksyn pirteistä
säistä
Niistä vaari vasullisia
mustikoita
puolukoita
karpaloita
juolukoita
pihlajanmarjoja
kanttarelleja
Vapisevin sormin
vaari myös
haperoita

Talvi kun taas
Hankeen jää
vaarin kuluista
syvät jäljet
Niistä sitä ei
vaarikaan voi
vahingossa eksyä
Ainut riesa kun
polun pää löytyy
kaikista menoista
etukenoista

Vaarikin kun
kulkunsa sinne
tänne......
Milloin minnekin
rusakon lailla
On siinä vaarilla
pohtimista
Että sillä tavoin
ajatellut oli
jälkensä peittää
Uteliaat vaarin
reitillä
Silmät ymmyrkäisinä
pelkkää ympyrää
läähättäen hölkkää

Senhän ne siitä
kun eivät tiedä
Millä kohdin
gasellin lailla
lumivallin yli
toiselle polulle
pitäis hypähtää
Sehän on taas
mahdollisuus
uudelle ympyrälle