Availin tuossa
tänäpänä
Toisen pyhänpäivän
aamuna
Repäisin auki
muovikääreen
toisen pään
Siitä sitä löytyi
vaarin mielestä
kuin karkkia
Sata puhdasta
ruutupaperi arkkia

Avasin tuossa
Tänä keväisen
aurinkoisena
Hykerryttävänä
maanantai aamuna
Hivelipäs se
vaarin mieltä
Vielä jäi hyllylleni
neljä samanlaista
Avaamatonta
neitseellistä

Taas sitä pääsi
vaari tästä
runoilijan piinasta
Käyttää sain vain
parempaa puolta
Viidestä sadasta
Päästäkseni
tästä
päivittäisestä kuin
intohimosta

Varmaan sitä on
mätäkuun
tienoille ainakin
Vaarilta tuota
kulunut rajatonta
aikaa....
Kun kirjoitetun
puolen käännän
vasten pöytää
Viisisataa sivua
toiselta puolen
Älkääpäs vinosti
hymyilkö
Minähän olen
kyltymätön sellaiseen