Päivän vaihtuessa
nostan katseen
Koetan nähdä
huomiselle
Mitähän minun olis
ja mistä
Että eiliseen
sivumääräin
likimain edes

Päivän vaihduttua
Taas sen kuvan
runoilijan
vapaudesta
haihduttua
Miten voikaan
miestä syödä
menestyksen lyhyt
kahle nilkassaan
Huomion kipeä
tuoliinsa kahlehdittu
Huoneensa nurkassa

Henkistä joustoa
luomisen kykyä
on mulle jostakin
siunaantunut
Mutt vähän vois
olla pidemmälti
tuota juoksunarua
Kunnon ulkoilutarha
Järsin alleni
jäänyttä naista
Ja sen muhevaa
reisiluuta

Enhän minä enään
tuoreista lihoista
autuaaksi
Isku mulle piisaa

Saan tyydytettyä
metsästys viettini
Tahrikoon nuo
tuoreeseen lhaan
ruokaliinansa ja
omat hampaansa
Mutt reisi lonkka
ja hääpyluut
Ne parhailta maistuvat
nurkkaan kytketyn
leuoissa