Seitsemän kymmentä
seitsemän vuotta
Sen verran on
tanään tullut
välirauhan
alkamisesta kuluneeksi
Kyllä niitä silloin
esi-isiäni potutti
Revanssi henkeä
nostatettiin tynkä
Suomessa

Sen verran on siitä
aikaa....
Kun kutistettiin
suomalaisten elintilaa
Sitten siihen oikein
voi ottaa  kuulopuheisiin
Historian kirjoista ja
Kansa taistelilehdestä
kantaa luettuun
Puolesta tai vastaan
asiaan isänmaalliseks
 Kajanderin malliin
puettuun

Laajimmillaan
Suomi oli silloin
Kun aukaisin silmäni
Persauksilleni saaman
läpsäytyksen jälkeen
huusin ensimmäisen
sotahuutoni
Suomi suureksi
minä vahigosta synnyin
Sitä minä elintilaa
tarvitsen

No olihan se
sellaista kuin
pientä pilaa
Tahtoi maastamme
palasia sellainen
Kun entisillään
ei ollut vapaana
puhdasta maata
Vain kaatopaikka
paikoille tilaa

Erimieliset jo silloin
Siperiaan asti
piti viedä ....
raittiiseen ilmaan
metsätöihin
Pienemmät syntiset
sahoineen ja
kalkkuineen
Karjalan korpiin
Suomalaistenkin
karsastamat

Seitsemänkymmentä
seitsemän vuotta
Siitä sitten enemmän
pakollista ystävyyttä
Monasti me estyneinä
kohti tulevaa
poskelle pussaavaa
ryssää....
Njet Ivan Da da Tamara

Mutt ilman sitä
lopulta tehtyä
Pariisin rauhaa ja
jumalattomille
tolkuttomia
korvauksia
itse aloittamastaan
sodasta
Ilman sitä asiakirjaa
Me vieläkin
kuokkisimme suota
Kaadettais raakasti
nykyään suojeltavaa
ikimetsää