Sitä kun kukaan
ei minusta
uskonut että
Voisin moiseen
kirjoitettujen
määrään päästä
En minä sitä
kuudennen tuhannen
ensimmäistä
Jumälauta sitä
minä en tuohon
Aprillipäivään
säästä

Siksi vaari tässä
pöytänsä
vieressä on
Kyynel siinä
kaihisen silmänsä
kulmassa
Hymytä koetan niin
helvetin leveästi
Enhän minä tähän
olis vielä
kolmetoista vuotta
sitten uskonut
Kun jotain toisten
hyväksymää
vähäistä sain
paperille

Vaarille oli
keilakaveriksi
siunaantunut
yks Heinosen Jaska
Vaati minultakin
Kun itse kirjoitti
että Kalevalaksi
Minä vaan että
Minulla on
toisenlaisiin
sanoihin ....
parempi tatsi

Kimpassa me sitten
muutaman kerran
Sivistysliitön
kirjoittaja
kursseilla käytiin
Sieltä sitä sain
jos joltisenlaista
palautetta

Suurin vaarin kiitos
Tuolle Sandströmin
Tuulalle.....
Sen kurssin jälkeen
en muuten olis
kirjoittanut riviäkään
Kun toiset kantoivat
minut runoineni
roviolle,,,,,
Moittivasti kutsuivat
minua Demariksi