Radion toimittajalta
sain sen tiedon
Enhän minä
sitäkään uskonut
Kello kuulemani
mukaan oli jotakin
Se oli yli sen
Eteenpäin on
ajannäyttäjä kulkenut

Väärinkös olen
ajan kulun
tulkinnut
Paikoillaan ne ovat
kaupungin jokainen
julkinen kello nyt
Suurkirkon tapulissa
Aikatalon seinässä
Stockan lipalla
Linja-auto aseman
näyttötaulussa

Ainoat kellot jotka
taittavat matkaa
kuluttavat aikaa
Kiireisten matkassa
Komeampaa toki
olis kaikessa
rauhassa seurata
ajan kulumista
Mersuni takapenkiltä

Aikaa vain on
tahi olematta on
Sitä voin kaikessa
rauhassa tai
hirveästi hosumalla
Kuin hieno hiekka se
sormieni läpi valuu
Aika vain on
Aika kuluu
Minä käännän tuota
tiimalasin muotoista
Sitäkään se ei tiennyt
Yleisradiontoimittaja
Niin yksikertaisesti
saan tunnin lisää