Tänään en taas
saa siitä kiinni
Toista runoaan
vaari tästä
Ajatukseni seisoo
hämmennyksestä
kangistuneena
Mikäs tuon taas
Villitsi vaarin
palstan......

Vain yhden runon
saanut olin
kuivasta rusinasta
puristettua tuosta
Minä en siitä
itse mitään sen laista
Millä tuo selittyis
luettujen sivujeni
runsas määrä
Kaksi ja puolituhatta
se vaarin päästä
käsittämättömiä
selittämäton luku

Oli silloin jo
kirkastunut päivä
Ripeksi lunta
Minä siihen mennessä
menetettyinä
aamun hetkiä
Kirjoittamaan jouduin
miltä se menetetty
olis voinut edes
syntiä ajattelematta
voinut näyttää
Tunne tilani suuri
uteliaisuus kuin
jakajan tunkiessa
aamuyöstä Hesaria
postiluukustani

Mutt sehän se on
vaarin voima tässä
kirjoittamisessa
Asioista vain
teoreettisesti tahi
muistinvaraisesti
häpeämättömästi
Suurimman huomion
hekin saavat kutka
syntinsä Iltalehtien
etusivuilla....

Tuntematta siitä
pienintäkään
synnintuntoa
tai häpeää
Eiväthän hekään
sitä muista
Missä koska ja
kuinka monen kanssa
Kukas sitä nyt
kuinka usein ja missä
Muistatkos sinä
kaikki joita olet
kännipäissäs....
Ajanhan minäkin kyllä
Miehinen mies
Kekkonen oli
maan isä.....