Kun sen teen
itselleni
selväksi
Mitä elämästäni
tahdon kertoa
Helppoa on
tarpeetonta
oleskeluni
Kunhan en aina
sanojen ryöppyä
uteleville
Elämänsä
virikkeeks tuottais

Enhän minäkään
kaikkea enään
Kaljalle lähtiessä
niin orpo yksinäinen
Kaverit ei
siivelleni pyrkimässä
Tunge runoilijan
mukaan

Ottaneet mokomat
liian monta
liian ahnaasti
Kellä ei kestänyt
sydän ei maksa
Joilta kuilta
molemmat
Aiemmin heiltä
omille teilleen
muijat lähti

Kun sen teen  mitä
luvannut olen
Minä en sekaannu
kajoa toisen omaan
Seuraa voin toki
heillekin pitää
Hienostuneesti esiintyä
Esittää sitä
huomaavaista
pidättyväistä
Raitista miestä
Selvänäkin sanavalmista