Miten ollakaan
käteni olivat
kuin ottimet
Veitset haarukat
lusikat....
pihdit ja liemikauhat
leikkelepöydässä..
Minä kun olin
nuorista pomoista
tunnetuin suosituin
Nouseva tähti....
Minulla oli varaa
olla oma itseni...
Kyllä moni niistä
ikälopuista
kolleegoista liki itki
Etuileekos tuo
nuori mies....
Enhän minä muuta
Parhaitten palojen
kanssa palailin
Kun seisahduin
seisottamaan
seisovasta pöydästä..
Sen verran oli tarjonta
hyvää ja monipuolista

Olivathan ne
vaarin kädet
Hellät pehmeät
nopeat ja näppärät
Aivan toisenlaiset
kuin niillä pitkän linjan
vanhoilla miehilla
Joilla oli kylmät
känsäiset ja koppurat
Tuli siitä luontaisesta
nopeudesta etuus....
Minä kun olin
elin kuin kaikki
ruokainen...
Otin seisovasta
pöydästä välineet....
Nautittavat kaadoin
päiväpeitteelleni
Syötävistä salaatit ja
leikkeleet
hopeiselle tarjottimelle