Voisinkos
minä sen
vielä saada
Hei kuulepas
pukki
Miten se olis
Kolhitun tilalle
suora ja klommoton
Siloinen kilpi
suojaksi tuon
kolhitun itsetunnon
Kunhan vaan
Vaikka vaan
entiselleen tulis
Sanoa voisin
Kyllä minä
Ilman että se
aiheuttais
Niin monille
kasvoille
vinoja virneitä
hymyn kareita
Ettei se taas
kahtasataa
näyttäis
sykemittari
Ettei tuo ulvois
tuskasta
verenpaineen
mittauslaite
Etteivät ihan kaikki
vaaria kavahtais
Kun vanha mies
ajatuksiaan julki
Puna poskillaan
ja nuttu auki
Voisinkos vielä
Tuon kaiken
elämässä kolhiintuneen
tilalle saada...
Ainostaan yhden
ainoan lahjan
Silkoisen itsetunnon
torstai, 15. joulukuu 2016
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.