Minulla ei enään
ole elääkseni
tekemisen pakkoa
Minulla ei enään
ole turhan perästä
juoksemisen pakkoa
Sillä tavoin hankkia
sitä nivelrikkoa
Minulle on näin
vanhemmiten
olemisen rauha suotu
Aikaani käytän
Ajankulun paras
ajankulu
Kynä ja paperia
Ryppyistä paperia
ellei tämä
Oleminen suju

Minulla ei ole
Ei vilu eikä nälkä
Pääni päältä
se puuttuu vain
korkeanpaikan
kammoa herättävä
harja katto
Elintasoni
merkkejä nuokin
asfaltilla päällystetty
polkemani kulut
Kiukustun vain
Pirun punaisiks
simäni vain silloin
Miks ei tämä
tahtoni mukaan
Schindlerin hissi

Minulla ei ole
mitään sitä
vastaan että
Minutkin että joskus
runoilijana
nostatte jalustalle
Hyvältä se näyttäis
patsaana
tulevaisuus
Kerran vuodessa
määrä päivänä
laskiessaan kukkia
Ottaessan huikan
kunniakseni
rommi pullosta
Miten pirun hyvä
minä olen ollut
Mitä nyt silloin
tällöin silmistäni
Hehkui pirullisesti se
kiukun puna