Vitivlkealta
piha
maalta
kiilloitetun
pöydän ääreen
Kaikki on
järjestyksessä
elämä siistiä
Ainut huoli
Etsimälläkään
mistään mitään
kirjoitettavaa löydä
Elämässämme
ainuttakaan vekkiä

Viti valkeassa
ulkoilukengistä

voimakkaiden
pohjakuvioiden
turvallisen
kulun jäljet
Totesin siinä
palatessani
Lyhyt on mulla
kääntymispaikkojeni
väli...
kapeat on raiteet

Vitivalkoisesta
pölyttömän puhtaan
pöydän ääreen
Muutama ruutu arkki
Teroitetut kynät
pituuden mukaan
Miten voikaan olla
miehen ennen niin
kaoottinen elämä
järjestyksessä

Tässähän alkaa
miehen mieleen
hiipimään pelko
Jokos minusta on
tullut laiskasta
tarpeeton
Ei ainuttakaan
varausta tilausta
Ei mitään josta sais
sen hyvä olon
korvaamattomuudesta
vahvan tunteen
Että peitellä vois
säällisesti
Omissa asioissaan
menettäneensä
suvereniteetin päätösvallan