Hyvin varovaiseen
ovikellon
soittoon
Havahduin kesken
luomistyön
Runovaari
talviseen
vesisateeseen
Varovasti
hyvin varovasti
kyseli ovikoodia
nuorimmalle
yksi vanhemmista
pojistani
Annoinhan minä
kun mitään syytä
en keksinyt
tiedon turhaan
panttaamiseen
Senhän mä tiedän
että keskenään ne
eilisiltaa istuivat
kortilla
Senhän minä
ymmärrän vielä
Sillä tavoin eivät
hävitytkään rahat
sukuni piiristä
Tälle aamulle
miniä kait pannut
liikekannalle
esikoisen...
Kateisiin kun on
yhdentoista
olusen jälkeen
joutunut lompakko
kännykkä
ajan ja paikan taju
Herätellyt oli
miniä armastaan
Epäilen ettei lirkutellen
eikä hellin käsin
Tuon kun saa
tolpilleen vain
kovin kourin ja sanoin
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.