Hänellä oli
aina tiukka
harras ilme
Hymysi perin
harvoin
Asiallinen oli
Ei pyrynä
harakoinut
Mutt miten tuo
pilke kulmassaan
minuun vetosikaan

Hänellä aina
keho oli
timmissä
kunnossa
Ei vetänyt
jalkojaan
Ei päätään
riiputtanut
Tuollaista 
pyykkilauta
vatsaa salilla
tuijottais
joka mies

Hänellä oli
aina hyvä
neuvo mulle
Älä riuhdo
älä paikkojas revi
Vain sen miten
rasitusta
kestää kehos
Myöhemmin
sitten ryhtyi
kiristämään
Kun tahdoin
lastensa isäks

Pois heitä
kaikki hormonit
ja muut
pilleripurkkis
Vain kohtuuteen
sitoutumalla
Kanssas voin
kohtuullisen
elämän taata
Epäile en
hetkeäkään
Ettemmekö
lopun elämäämme
ikäänymisestä
piittaamatta
hellyydellä