Tuota minä
en enää
Arvoa en
anna niille
Tuostahan tuokin
päätään
kääntämättä
Nokka pystyssä
ohi menee
Minäkään en
Minut on sentään
tavoille opetettu
Huudella voi
vain sellaisten
naisten perään

Olen kait sen
Sellaisen
eteerisen
runoilijan hahmon
saanut
Kotipihallani
nuo akat
pelokkaina ennen
Nyt on toisin
Kunpa asialle
jotain olis
tehtävissä
Hirvi liivit
yllenikö
vetää voisin

Tuosta minä
en enää
Vain hyvien
tapojen perään
pohtimaan herään
Suuria taiteilijoita
ei kiinnosta
hiljainen
harmaa hiiri
Apurahaton
runoilija
taiteilijoiden
maailmassa loinen