Tienhaarassa
seisoi
päättämätön
epäilevä mies
Heikolta näytti
Ryppyiseltä
kummankin
tien piennar
ja kantti

Pohti sen hetken
Kumpikos
se olis
Huokaisi
syvään
Muuttuisko
paremmaksi
jossain
etäämmällä

Aikansa kun
Päätti sen
Siinä tilanteessa
miehelle
aivan turhan
Pelokkaan
pohdinnan
Siirsi vähän
Haroi käsillään
vitikistöä

Löysi viidasta
sen kolmannen
vaihtoehdon
Elämän ytimeen
oiko polun
Pitkään sitä
rallatellen
tallusteli
Tyytyväinen mies
Harvoin sitä
oma päätös
Näin tarkoin on
oikeaan osunut