Kun irrotin otteen
Päästin irti
mistä…
Mihin olin tarrautunut
valkein rystyin
Minne olin
Odotin päästettyäni…

Ensin vähän
sitten ihmettelin
Miten minä
leijumaan
putoamatta
Eihän sekään
ripustautunut johon olin
Ei sekään
minnekään karannut

Liitelin vapaan
miehen kehää
Kauempaa
kierroksen baarista
laajemmin kaarroksin

Enää en siihen palaa
josta otteen irrotin
En paljon pudonnut
Ei paina…
kivi sydämellään
Ei mikään
asema tai palkka
korvaa tunnetta
tämän arvoista
Pidän elämästä
näissä karvoissa
En vangiksi enää
en antaudu…
On vapaus sen arvoista