Sisukkaasti
astuskelin
kuntopolun
jyrkähköä
rinnettä
Miksi minä
yhtä ja samaa
Taivastelin
ajatukseni
pinnettä
Sitä rataa
sisukkaasti
astelin
kuntopolun
rinnettä
Availin mieleni
pinnettä
Tähänkö...
on tultu
Lenkilläkin
ajatteluun
uhrattava
vapaa-aikaa
Juoskoon nuo
juoksemaan luodut
Minä kivellä
runoa
keskellä rinnettä
Näin lenkki helpolta
Kiihkeä runo
hengästymättä innosta
Piukille pakaroille
Hikisille mustaan
verhotuille,
läpsyttäville rinnoille!
sunnuntai, 19. marraskuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.